Kana Beektuu Laata Kutaa 6ffaa

1. Leenconni karaa rifeensa mataa isaaniitiin adda baafamuu akka danda'an beektuu?

Tokkoon tokkoon leenca akkuma namaa fi ashaaraa qubaa, bifa rifeensa mataa hidhii isaaniif adda ta'e akka qabu gaazexaan Niiwu Yoork Taayims ni mul'isa. Dhuma bara ’60moota keessa qorattoonni mala boolla rifeensa mataa adda baasuu kan suuraa hidhii leencotaa giiridii sadarkaa isaa eeggate waliin wal-irra bu’uu of keessaa qabu gaggeessan.

2. Bara 1920 dura namoonni tokko tokko ijoollee poostaadhaan ergaa akka turan beektu?

Kaffaltiin poostaa tikkeettii baaburaa caalaa gatii salphaa waan tureef, akka Smithsonian jedhutti, warri qusannaa qaban tokko tokko filannoo kana filataniiru. Gaazexaaleen mata dureewwan qoosaa ta’an kanneen akka “Baby by Parcel Post” fi “Parcel Post Baby Makes Trip Along L & E Railroad” jedhu barreessaniiru.

3. Kuusaan dhoksaa gosa sanyii midhaanii hunda jechuun ni danda’ama qabu akka jiru beektu?

Innis Svalbard Global Seed Vault, kan addunyaa irratti golee qorraa ta’e tokko keessatti argamudha: odola Svalbard archipelago keessa jirtu, Noorweey fi North Pole gidduutti. Bakki fagoo kun qabbanaa’uu uumamaa permafrost kan walitti qabama adda addaa midhaanii addunyaa irratti isa guddaa ta’e sirnaan kuufachuuf barbaachisaa ta’e ni hayyama. Yoo apokaaliipsii zoombii dhugaa ta’ee, ykn maasii qonnaan bultootaa goguu yoo jalqabe qofa, kuusaan sanyii kun ni gargaara.

4. Maalif akka amuummannu beektuu

Yaadni baay'ee jaallatamu, garuu dogoggora ta'uu danda'u, amuummachuun hamma oksijiinii gara sammuutti akka dabaludha. Yaadni caalaatti amansiisaa taʼe: amuummachuun sammuu qabbaneessa. Qorannoon hantuuta irratti gaggeeffame akka agarsiisutti, hantuutni qilleensa xuuxuu isaaniitiin, jilbi isaanii akka diriiru, kunis dhiigni gara sammuutti akka yaaʼu godha. Walumaagalatti qilleensa qabbanaawaa yeroo amuummannu fudhachuun dhiiga gara sammuutti yaa'u waliin makame kun dhuma irratti sammuu qabbaneessa jedhamee yaadama.